Ergonominen työskentelyasento vastapainotrukissa tai työntömastotrukissa vaikuttaa suoraan siihen, miten turvallista, sujuvaa ja kuormittavaa työpäivästä tulee. Aihe ei ole vähäpätöinen. Hyvällä työergonomialla voidaan vähentää kuormitusta, tukea työkykyä ja parantaa turvallisuutta arjessa. Kun esimerkiksi istuin, selkänoja, ja käsinojat on säädetty oikein, kuljettajan keho kuormittuu vähemmän. Huono ajoasento taas lisää rasitusta erityisesti alaselkään, niskaan ja hartioihin.
Tässä artikkelissa käymme läpi, miten trukin ajoasento säädetään oikein, miten kuormitusta voi vähentää työvuoron aikana ja mitä työnantajan kannattaa ottaa huomioon trukkikuskin ergonomian kehittämisessä.
Miksi hyvä ergonomia trukkityöskentelyssä on tärkeää
Trukkikuskin työ sisältää paljon istumista ja ympäristön jatkuvaa havainnointia, mitkä rasittavat. Lisäksi tärinä, epätasaiset alustat, kiire ja pitkät työvuorot voivat kasvattaa rasitusta entisestään.
Työterveyslaitoksen mukaan tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yksi yleisimmistä työterveyshaitoista Suomessa. Työssä, jossa yhdistyvät staattinen istuminen ja toistuva vartalon kierto, riski korostuu. Trukkikuskille tämä näkyy usein alaselän jäykkyytenä, niskan ja hartioiden kireytenä sekä pidemmän päälle kipuina, jotka alkavat haitata keskittymistä ja jaksamista.
Hyvä ergonomia ei tarkoita vain sitä, että työ tuntuu mukavammalta. Se tarkoittaa myös sitä, että kuljettaja pystyy havainnoimaan ympäristöään paremmin, käyttämään hallintalaitteita rennosti ja säilyttämään tarkkaavaisuutensa pidempään.
Näin säädät istuma-asennon oikein ennen työvuoroa
Kukaan ei odota innolla selkävaivoja, riipivää kipua, jalkojen pistelyä tai jopa niiden turvotusta. Hyvä, jousitettu istuin on elintärkeä. Hyvän istuimen pystyy myös säätämään niin, että siinä pystyy istumaan rennosti ilman, että mistään puristaa ja poljinten käyttöetäisyys on sopiva.
Hyvä ajoergonomia alkaa aina perussäädöistä. Niihin kannattaa käyttää muutama minuutti jokaisen työvuoron alussa, etenkin jos sama trukki on useamman henkilön käytössä.
-
Säädä istuimen etäisyys
Istuimen etäisyys on oikea silloin, kun yllät polkimiin ilman venyttämistä. Istuin siirretään kiskoilla sopivaan kohtaan polkimiin nähden. Polvien tulee jäädä hieman koukkuun ja jalkojen liikkeen tuntua luontevalta. Jos istuin on liian kaukana, joudut kurottamaan jaloilla eteenpäin. Jos taas liian lähellä, polvet jäävät liian koukkuun.
-
Painon säätäminen
Myös jousitusta kannattaa säätää. Lähes kaikkia istuimia voidaan säätää kuljettajan painon mukaan, mikä on tärkeää kroonisten selkävaivojen välttämiseksi. Trukin istuimia ei nimittäin yleensä tehdä mittojen mukaan.
Paino säädetään usein istuimen etupuolella olevalla kahvalla, johon on merkitty painoasteikko. Ajomukavuus paranee valtavasti – aivan kirjaimellisesti käden käänteessä.
Kun istuin on säädetty oikein, se joustaa, mutta painuu ala-asentoonsa enintään kerran tai pari päivässä.
-
Tue alaselkä ja säädä selkänoja
Selkänojan tehtävä on tukea koko ylävartaloa, ei vain selän yläosaa. Säädä selkänoja asentoon, jossa alaselkä saa tukea ja selkäranka pysyy mahdollisimman luonnollisessa asennossa. Oikein säädetty selkänoja muodostaa 95–115 asteen kulman istuintyynyyn nähden. Liian pysty asento voi tuntua jäykältä, mutta liian taakse kallistettu asento heikentää hallintaa ja näkyvyyttä.
-
Säädä käsinojat ja ohjauspylväs
Ihanteellinen istuma-asento edellyttää myös ohjauspylvään korkeuden ja kallistuksen säätämistä kuljettajan asennon mukaan.
Jos trukissa on käsinoja, myös se kannattaa säätää niin, että työskentelyasento on rento ja hydrauliikkaohjaimia on helppo käyttää. Jos ohjauspyörä tai käsinojat ovat huonossa asennossa, kuormitus siirtyy nopeasti niska-hartiaseudulle.
-
Varmista, että lantio pysyy vakaana
Hyvä ajoasento lähtee lantiosta. Kun istut tukevasti ja paino jakautuu tasaisesti, myös selkä ja hartiat pysyvät paremmassa linjassa. Jos istut vinossa tai nojaat jatkuvasti toiselle puolelle, kuormitus alkaa kasaantua huomaamatta.
TULE-riskit eivät synny vain huonosta istuimesta
Yksi yleinen harhaluulo on, että ergonomia olisi kunnossa, jos istuin vain tuntuu mukavalta. Todellisuudessa kuormitukseen vaikuttaa moni muukin tekijä.
Trukkityössä toistuva peruuttaminen pakottaa kuljettajaa kiertämään päätä, niskaa ja ylävartaloa jatkuvasti. Samalla tärinä kuormittaa selkää, etenkin jos ajoalusta on epätasainen. Melu, kiire ja työympäristön jatkuvat ärsykkeet voivat lisätä väsymystä, mikä puolestaan heikentää asentoa ja tarkkaavaisuutta.
Trukkiajon ergonomiaa kannattaa ajatella kokonaisuutena: istuimen säädöt, ajotapa, näkyvyys, työrytmi ja palautuminen vaikuttavat kaikki toisiinsa.
Tauotus on osa ergonomiaa, ei ylimääräinen lisä
Pitkä yhtäjaksoinen istuminen kuormittaa, vaikka ajoasento olisi hyvä. Siksi tauotuksella on oikea merkitys. Lyhyetkin mikrotauot auttavat, jos niiden aikana noustaan ylös, liikutellaan hartioita, suoristetaan selkää ja annetaan silmille hetki lepoa.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:
- lyhyttä jaloittelua aina sopivan työvaiheen välissä
- hartioiden pyöritystä ja niskan rentoutusta tauolla
- istuma-asennon tarkistamista aina työtehtävän vaihtuessa
- päivän aikana toistuvaa muistutusta siitä, ettei samaan asentoon jää liian pitkäksi aikaa
Tauotus ei hidasta työtä, jos sillä ehkäistään väsymistä ja kipujen kertymistä. Päinvastoin se voi tukea työvirettä koko vuoron ajan.
Mitä työnantajan kannattaa tehdä
Työturvallisuuslaki (738/2002) 14 § velvoittaa työnantajan arvioimaan työstä aiheutuvat haitta- ja kuormitustekijät. Käytännössä tämä tarkoittaa myös ergonomiaa. Jos trukkityössä esiintyy paljon toistuvaa kiertoa, tärinää, huonoa näkyvyyttä tai pitkäkestoista istumista, nämä riskit pitäisi tunnistaa ja niihin pitäisi puuttua.
Työnantaja voi edistää ergonomiaa esimerkiksi näin:
- varmistaa, että kuljettajat osaavat säätää trukin ohjaamon säädöt itselleen sopivaksi
- käydä ergonomiasäädöt läpi osana perehdytystä
- seurata, aiheuttaako jokin työvaihe poikkeavaa kuormitusta
- huomioida tauotus, työvuorosuunnittelu ja ajoreittien kunto
- valita kalustoa, jossa näkyvyys, säädettävyys ja käyttömukavuus tukevat turvallista työskentelyä
Usein kysytyt kysymykset
Istuimen etäisyys säädetään niin, että polkimille yltää ilman venyttämistä ja polvet jäävät hieman koukkuun. Selkänoja tukee alaselkää. Käsinojat ja ohjauspylväs asetetaan niin, että hartiat pysyvät rentoina eikä käsillä tarvitse kurottaa hydrauliikkavipuihin.
Säädöt kannattaa tarkistaa aina työvuoron alussa, etenkin jos sama trukki on useamman henkilön käytössä.
Alaselkä, niska ja hartiat ovat eniten kuormittuvia alueita. Toistuva trukilla peruuttaminen ja vartalon kierto rasittavat niskaa ja yläselkää, kun taas pitkäkestoinen istuminen ja tärinä kohdistuvat erityisesti alaselkään.
Kyllä. Työturvallisuuslain (738/2002) 14 § velvoittaa työnantajan antamaan työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän perehdytetään riittävästi muun muassa työhön, työolosuhteisiin, työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa myös ergonomiaa.
Työntekijälle on annettava opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi. Tarvittaessa jo annettua koulutusta täydennetään.
Kyllä, merkittävästi. Istuimen säätömahdollisuudet, näkyvyys, ohjauspyörän asento ja tärinänvaimennus vaihtelevat trukista toiseen. Ergonomisesti suunniteltu kalusto vähentää kuormitusta jo lähtökohtaisesti, mutta oikeat säädöt ovat silti aina kuljettajan vastuulla.
Esimerkiksi Toyotan Traigo48-vastapainotrukissa on huomioitu kuljettajan ergonomia. Jalkatilaa on runsaasti ja ohjaamo on eristetty rungosta kumivaimentimilla (kelluva ohjaamo), mikä vähentää tärinää.


